Keksitkö sinä leivän, joka tekee hyvää maalle, merelle ja meille?

Etsimme leipäreseptejä, jotka parantavat maan tulevaisuutta

Maaleipä-haaste kutsuu kaikki kotileipurit, leipomot, ravintolat, koulut ja yhteisöt Suomessa kehittämään leipäreseptejä, joissa yhdistyvät maan ja mahan, ihmisen ja ilmaston hyvinvointi. Parhaat reseptit palkitaan Maaleipä-haasteen palkintojenjakotapahtumassa 21.9.2024 Teurastamon Kellohallissa Helsingissä.

Haasteessa palkitaan viisi parasta leipää ja leipuria.
Olemme päivittäneet palkintoja: katso palkinnot!

Miksi?

Maaperän ja meidän ihmisten terveys ovat yhtä. Yksipuolinen viljely köyhdyttää maata ja saastuttaa vesistöjä, ja yksipuolinen ravinto tekee suolistollemme hallaa. Onneksi myös muutos lähtee meistä!

Miten?

Leipomalla leipää ravintorikkaista raaka-aineista, jotka on viljelty maaperää hoivaavin tavoin, voimme parantaa niin maan kuin ihmisten terveyttä. Pistä kädet taikinaan, anna luovuutesi kohota ja ilmoita kehittämäsi Maaleipä-resepti kisaan 1.9.2024 mennessä!

Maaleipä yhdistää maan ja mahan terveyden

Näin luot maaleivän

Kokeile rohkeasti rikkaita raaka-aineita.

Suosi monipuolisia, ravinteikkaita raaka-aineita: perinne- ja muinaisviljoja, kasviproteiineja, siemeniä, pähkinöitä, luonnonkasveja ja villiyrttejä. Listan suositelluista raaka-aineista löydät alta, mutta käytä myös omaa luovuuttasi!

Valitse hyvät jauhot pussiin!

Suosi ekologisesti ja paikallisesti viljeltyjä aineksia. Pyri löytämään raaka-aineita, jotka on tuotettu maaperästä huolta pitävillä viljelymenetelmillä kuten uudistavalla viljelyllä. Ota selvää lähiympäristösi tarjonnasta, mutta mieti myös mitä ympäristössäsi voi kasvaa, kun ilmasto muuttuu.

Luo monimuotoista leipäkulttuuria.

Toivomme kisaan monenlaisia ja monen muotoisia leipiä, jotka tuovat esiin maamme leipäkulttuurin – ja leivänleipojien – moninaisuutta. Tuunaa vanhoja klassikoita, inspiroidu eri kulttuureista tai keksi jotain ihan uutta!

Mitä raaka-aineita suosittelemme maaleipääsi?

Metsien, peltojen ja pihojen monimuotoisuudessa on maan ja oman terveytemme perusta. Maatiaisviljalajikkeet kestävät paremmin ilmaston yllättäviä vaihteluita, palkokasvit sitovat maahan typpeä, monivuotisten kasvien juuret pureutuvat syvemmälle ja sitovat ravinteita maahan.

Kokeilemalla leivonnassasi rohkeasti ympäristöystävällisesti viljeltyjä viljoja, palkokasveja ja luonnosta löytyviä raaka-aineita tuet maaperän terveyttä ja saat samalla ravinteikkaampaa ruokaa. Kokosimme alle ideoita maaleipäsi ainesosiksi.

Ota selvää, mitä näistä lähikauppasi ja alueesi pientilat tarjoavat tai mitä pihastasi tai lähimetsästäsi löytyy. Minkälaisen leivän sinun lähiympäristösi mahdollistaa?

Viljat: Ruis (muinaislajikkeet kuten Sangaste), muinaisvehnät (kuten yksijyvävehnä, durum, emmer, Olympia-syysvehnä jne.) speltti, kaurat (kuten ukonkaura), ohra (kuten kuoreton ohra) ja monet muut
Palkokasvit: Linssit, pavut, härkäpapu, makealupiini, herneet (kuten silpoherne, sokeriherne tai muut tarhaherneet) ja muut
Juurekset ja mukulat: Perunat, porkkanat, punajuuret, palsternakat ja muut
Pähkinät: Hasselpähkinät, saksanpähkinät, pekaanipähkinät, kastanjat, tammenterhot ja muut
Siemenet: Tattarinsiemen, hampunsiemen, kurpitsansiemen, kuminansiemen, pellavansiemen, pinjansiemen ja muut
Luonnonkasvit ja villiyrtit: apila, jauhosavikka, nokkonen, voikukka, vuohenputki ja monet muut
Marjat: Puolukka, mustikka, karpalo, lakka, pihlajanmarja, tyrni, viinimarjat ja muut
Sienet: Syötävät tatit, vahverot, orakkaat ja rouskut ynnä muut turvalliset sienet
Muut luonnonantimet: Hunaja, kaarna, kerkät, jäkälät, sammalet, puunlehdet ynnä muut

Maaleipä luo uutta leipäkulttuuria

Osallistu! Lähetä Maaleipä-reseptisi kisaan nyt

Kehitä oma leipäreseptisi luomalla uusi versio jostain vanhasta reseptistä tai kokeilemalla jotain aivan uutta. Lähetä reseptisi mukaan kisaan 1. syyskuuta 2024 klo 23:59 mennessä.

Täytä osallistumislomake ja kerro leipäsi tarina kuvaten, kuinka sinun leipäsi tukee maan ja mahan terveyttä. Laita mukaan 1–2 valokuvaa tai videotallenne leivästäsi.

Parhaat leivät valitaan jatkoon ja reseptien lähettäjiä pyydetään leipomaan leivät tuomariston maistettaviksi ja palkittaviksi Maaleipä-haasteen palkinnonjakotilaisuuteen 21. syyskuuta 2024 Teurastamon Kellohallissa, Helsingissä.

Jos sinulla on kysyttävää tai haluat antaa palautetta, lähetä viestiä osoitteeseen: maaleipa@ihmehelsinki.fi

Maaleipä-haasteen tavoitteena on vakiinnuttaa maaleipä-sana suomen kieleen kuvaamaan maata, merta ja meitä hoivaavia leipiä. Kun teet leipää maaperän ja ympäristön monimuotoisuudesta huolehtivista aineksista voit ottaa käyttöön maaleipä-sanan ja alla olevan virkkeen:

”Tämä leipä on maaleipä. Olen tehnyt sen raaka-aineista, jotka pitävät huolta maasta, merestä ja meistä. Lue lisää: maaleipa.fi”

Jos leipäsi valitaan parhaimpien leipien joukkoon tai palkitaan haasteessa, voit käyttää seuraavia virkkeitä:

”Tämä leipä on yksi Maaleipä-haasteen finalisteista: maaleipa.fi”
”Tämä leipä palkittiin Maaleipä-haasteessa 2024: maaleipa.fi”

Kasvata tietoisuutta maaleivästä ja käy keskustelua käyttämällä aihetunnisteita #maaleipä #MaaleipäHaaste #IHME2024

Tutustu haasteen palkintoihin
Tutustu haasteen sääntöihin
Lue tietosuojaseloste

Opi lisää!

Maaleipä-haasteen suunnittelussa on ollut mukana joukko tutkijoita ja asiantuntijoita. Näissä videoissa he kertovat kukin omasta näkökulmastaan, miten maaperä, vesistöt, ilmasto ja mahan terveys ovat yhtä.

Ruralia-instituutin tutkijatohtori Kari Koppelmäki kertoo, miten rehun kasvatus vaikuttaa maaperän, vesistöjen ja Itämeren ravinnekiertoon ja miten monivuotisilla viljelykasveilla ja viljelykierrolla voitaisiin parantaa maataloutta.
Oma maa -osuuskunnan tuottajajäsen Ruby van der Wekken ja maanviljelijä Jukka Lassila Lassilan tilalta kertovat, miksi suomalaisen ruokajärjestelmän muuttaminen on tärkeää ja mitä monimuotoisuus maataloudessa tarkoittaa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Minna Kaljonen kertoo maatalousmaan viljelyn ja Itämeren välisestä läheisestä yhteydestä sekä siitä, miten vaihtoehtoisilla viljelymenetelmillä voidaan vähentää liiallista ravinnekuormaa.
Novia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Joshua Finch kertoo tehoviljelyn vaikutuksesta maaperään ja satoihin sekä siitä, miten uudistava viljely ja tuotteiden monipuolistaminen voisivat hyödyttää viljelijöitä, kuluttajia ja maaperää.
Leipäkulttuuriyrittäjä Eliisa Kuusela esittelee hapanjuurileivonnan hyötyjä sekä mikrobien luomaa yhteyttä maaperän ja ihmisten suoliston välillä.

Toivomme, että Maaleivät ovat monen muotoisia ja makuisia

Tule mukaan tekemään Maaleipää – leipää maan hyväksi!

Maaleipä-haaste kutsuu luomaan uudenlaista leipää ravinteikkaista, maata hoivaavista aineksista – leipää, joka parantaisi niin meidän ihmisten kuin myös maan ja merten terveyttä sekä ilmaston tilaa. Muutos alkaa Maaleivästä!

Vehnän ja muiden viljojen tehoviljely köyhdyttää maaperää ja saastuttaa vesistöjä. Samaan aikaan rehukasvien kysyntä on kuitenkin vähentänyt ihmisten kasviperäisen ruokavalion pääraaka-aineille käytettävissä olevaa maa-alaa ja tehostanut kauran, ohran, vehnän ja rukiin yksipuolista viljelyä.

Maaleivässä yhdistyvät paikallisuus, monimuotoisuus ja ravinteikkuus!

Paikallisuus:

Maaleivissä käytetään pääasiallisesti paikallisesti tuotettuja tai lähiseudulta kerättyjä aineksia. Kuinka tämä näkyy sinun reseptissäsi?

Selvitä, mitä tuotteita oman alueesi paikalliset maanviljelijät ja myllyt tuottavat. Löytyykö läheltäsi maatiloja, joilla harjoitetaan luonnonmukaista viljelyä, uudistavaa viljelyä tai peltometsäviljelyä? Toimiiko naapurustossasi sellaisia osuuskuntia tai paikallisruokaverkostoja, jotka tekevät yhteistyötä kyseisten ruoantuottajien kanssa? Näissä viljelymuodoissa maan terveyttä pidetään yllä kiertoviljelyllä ja suojaistutuksilla ravinteiden kiinnittämiseksi maahan luontaisin keinoin sen sijaan, että käytettäisiin kemiallisia lannoitteita.

Eri puolilla Suomea tehdään erilaista Maaleipää, sillä maaperän koostumus ja ilmasto-olot vaihtelevat. Ruis kasvaa hyvin pohjoisessa ja vehnä etelämpänä. Kuinka oman alueesi maaperä ja ilmasto-olot voisivat näkyä leivässäsi sen erilaisten viljojen ja muiden ainesosien kautta? Minkälaisia kasveja ja aineksia Suomen muuttuvassa ilmastossa ja sääoloissa alkaa tulevaisuudessa kasvaa?

Monimuotoisuus:

Maaleipä voi sisältää niin monia ainesosia kuin pystyt kuvittelemaan. Suosittelemme muinais- ja perinneviljojen käyttöä sekä sellaisia viljoja, jotka ovat vaarassa kadota, mutta kestäisivät ilmaston muuttumista paremmin kuin teolliset lajikkeet.

Maaleivässä on hyvä käyttää myös sellaisia ainesosia, joita voi löytää metsistä tai niityiltä, samoin kuin itse kasvatettuja kasveja ja juureksia. Oletko kokeillut leivänleivonnassasi monivuotisia kasveja, vihanneksia tai siemeniä – esimerkiksi kuminaa, puna-apilaa tai sinimailasta, karhunlaukkaa, ruohosipulia tai humalaa? Monivuotisten kasvien juuret pureutuvat syvemmälle ja pysyvät maassa pidempään ylläpitäen maan terveyttä ja estäen ravinteiden valumista vesistöihin. Jos keräät aineksia luonnosta, muista kuitenkin tehdä se vastuullisesti.

Maaleivät voivat olla monen muotoisia ja makuisia. Minkälaisia tekniikoita sinä käytät leivänleivonnassasi, ja minkälaisia kulttuureita, alueita, perinteitä ja ainesten alkuperiä sinun leipäsi heijastaa? Vai oletko kenties luomassa jotain täysin uutta?

Ravinteikkuus:

Maaleivissä käytetään terveellisiä, ravinteikkaita raaka-aineita. Oletko kokeillut leivontaa hapanjuurella, joka antaa leivälle rikkaan mikrobiston? Jollet ole vielä tutustunut hapanjuurileivontaan, voit tehdä leipäsi myös teollisen hiivan avulla.

Maaleivät koostuvat luonnonmukaisista aineksista, eikä niissä ole käytetty keinotekoisia säilöntä- tai lisäaineita tai arominvahventeita.

Maaleipien arvioinnissa otetaan huomioon niiden ympäristövaikutukset alusta loppuun saakka samoin kuin valmistuksen aikana syntyvän jätteen minimointi. Maaleipä on leipää, joka maistuu herkulliselta ja tukee sekä suolistomme että planeettamme terveyttä.

Palkinnot ja tuomaristo

Maaleipä-haasteessa palkitaan viisi kaikkein parasta leipää ja leipuria! Leipien arvioinnissa kiinnitetään huomiota raaka-aineisiin, makuun, muotoon ja miten leipä vaikuttaa maaperän ja mahan terveyteen.

Parhaimman leivän kehittäjä saa palkinnoksi 1000 €.

Toiseksi ja kolmanneksi parhaimmille palkintoina jaetaan kaksi kappaletta laadukkaita viljamyllyjä, joilla voit itse jauhaa omat maaleipä-jauhosi. Vaihtoehtoisesti myllyn sijaan palkinnoksi voi valita saman arvoisen lahjakortin toivomaansa ruokaosuuskuntaan.

Lisäksi jaamme kaksi kappaletta maaleipien valmistukseen soveltuvia puhtaita raaka-aineita sisältäviä tuotekoreja.

Tuomariston jäsenet

Daniel Fernández Pascual ja Alon Schwabe, Cooking Sections

Eliisa Kuusela, Leipäkulttuuriyrittäjä, Leipäpaja

Galina Kallio, Kestävän ruokatalouden tutkija ja amatöörigastronomi

Ruby van der Wekken, Tuottajajäsen, Oma maa -ruokaosuuskunta

Paula Toppila, Toiminnanjohtaja ja kuraattori, IHME Helsinki, tuomariston puheenjohtaja

Maaleipä-haasteen palkintojenjakotapahtuma 21.9.2024

Maaleipä-haaste huipentuu päätöstapahtumaan lauantaina 21.9.2024 klo 14-18 Helsingissä, Teurastamon Kellohallissa. Merkitse päivä kalenteriisi jo nyt ja tule maistamaan leipiä, jotka parantavat maan, meren ja meidän tulevaisuuttamme!

Tapahtumassa luovuus ja leipäkulttuurimme kruunut yhdistyvät: palkitsemme viisi parasta maaleipää ja leipuria.

Maaleipien maistelun lisäksi Kellohalli täyttyy maaperälle ystävällisten tuotteiden markkinoista, ruokaturvaa käsittelevästä työpajasta, leipälauluista ja musiikista sekä maaleipien inspiroimista herkuista. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Maaleipä-haaste on IHME Helsinki 2024 -teos, jonka toteuttaa lontoolainen Cooking Sections. Ympäristökriisin ajan ruokaturvaan voi paneutua myös ennen haasteen palkintojenjakotapahtumaa Safer Climate -verkoston kanssa yhteistyössä järjestettävällä Ilmastoturvallisuusfestivaalilla 19.–20.9.2024.

Tietoa haasteesta

Maaleipä-haaste on valtakunnallinen haastekilpailu ja julkinen taideteos, jonka järjestävät lontoolainen Cooking Sections ja nykytaiteen tilaajaorganisaatio IHME Helsinki.

Maaleipä-haaste, Cooking Sectionsin IHME Helsinki 2024 -teos, edistää maaperän, vesistöjen ja ihmisen yhteistä terveyttä julkistamalla kaikille avoimen valtakunnallisen haasteen. Haaste on suunnattu kaikille leipureille, kotikokeille, leipomoille, kouluille, ruohonjuuritason yhteisöille ja ravintoloille, ja sen tavoitteena on löytää leipäreseptejä, jotka parantaisivat sekä maan että omaa terveyttämme nyt ja tulevaisuudessa.

Viljanviljelyllä on Suomessa pitkä historia. Rehukasvien kysyntä on kuitenkin vähentänyt ihmisten kasviperäisen ruokavalion pääraaka-aineille käytettävissä olevaa maa-alaa ja samalla tehostanut kauran, ohran, vehnän ja rukiin yksipuolista viljelyä. Tämän seurauksena maahan ja lopulta Itämereen virtaavat maatalouskemikaalit köyhdyttävät maaperää ja rehevöittävät vesistöjä. Kehittämällä uusia maata ja meitä hoitavia Maaleipä-reseptejä voimme kääntää tämän kehityksen. Tervetuloa mukaan edistämään muutosta!

Kysyttävää? Ota yhteyttä: maaleipa@ihmehelsinki.fi

 

Haasteen järjestäjät

Lontoolainen Cooking Sections tarkastelee järjestelmiä, jotka vaikuttavat maailmaan ruoan kautta. Maaleipä-haaste on osa heidän CLIMAVORE-projektiaan, joka kysyy, miten meidän tulisi syödä ihmisten muuttaessa ilmastoa. Ihmisen toiminnan vaikutukset ovat hämärtäneet eri vuodenaikojen ja sesonkien – kuten vuotuisten monsuunikausien – rajoja ja ajoittumista. Lisäksi merten saastuminen, maaperän köyhtyminen ja lannoitteiden valuminen vesistöihin vaikuttavat jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän ruokakulttuureihimme. CLIMAVORE puuttuu intensiivisiin ja ympäristöä hyväksikäyttäviin ruoantuotantotapoihin ja visioi alustoja uudenlaiselle ruokatulevaisuudelle.

IHME Helsinki on nykytaiteen tilaajaorganisaatio, joka yhdistää taiteen, tieteen ja ilmastotyön. Tuotamme vuosittain kansainvälisen taiteilijan tai taiteilijaryhmän julkisen taideteoksen yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten kumppanien kanssa. Vuosittaisen teoksen lisäksi järjestämme neljästä viiteen tapahtumaa vuodessa. Teoksilla ja tapahtumilla edistämme ympäristökriisissä tarvittavaa kulttuurin muutosta. Työmme mahdollistavat Saastamoisen säätiö, Koneen säätiö ja Abakanowicz Art and Culture Charitable Foundation vuosina 2023-25.